Muistomerkkejä Vehmaalla

Vehmaan alueelta löytyy monia mielenkiintoisia muistomerkkejä, joihin tutustuva voi aistia historian havinaa. Suuri osa muistomerkeistä sijaitsee Vehmaan kirkon tuntumassa, osoitteessa Kirkkotie 14.

Veteraanikivi

”Koti – uskonto – isänmaa, velvoitti Vehmaan miehet maataan puolustamaan.” 1939–1945

Vehmaan punaisesta graniitista valmistettu Veteraanikivi on omistettu sotiemme veteraaneille. Kiven on lahjoittanut Suomen Kiviteollisuus Oy ja se pystytettiin talvisotaan lähteneiden vehmaalaisten joukkojen kokoontumispaikalle silloisen suojeluskunnantalon tontille vuonna 1988. Vuonna 1996 se siirrettiin nykyiselle paikalleen kirkon etelänpuoleisen parkkipaikan viereen.

Vehmaan sankaripatsas

Vehmaan punaisesta graniitista valmistettu Vehmaan sankaripatsas on talvi- ja jatkosodassa vuosina 1939–1944 kaatuneiden muistomerkki.

Patsaan on muovannut Jussi Vikainen Lehdon Kiviliike Oy:n valmistamasta kivestä. Työstäjinä toimivat Ilmari Tommila ja Erkki Tähtinen ja kaiverrus on Erkki Laaksosen käsialaa. Kirkon lähellä sijaitsevan patsaan pystyttivät Vehmaan kunta ja seurakunta vuonna 1951.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki

Muistomerkin on muovannut kuvanveistäjä Jussi Vikainen Vehmaan punaisesta graniitista, joka on saatu Lehdon Kiviliike Oy:lta. Patsaan Karjalan pyhissä puistoissa nukkuvien muistoksi pystyttivät Vehmaan karjalaiset vuonna 1957. Patsas sijaitsee kirkon läheisyydessä.

”Kunnailla Karjalan elitte kerran. Siellä te heräätte ylösnousemuksen aamuna Herran.”

Bero II Balkin muistokivi

”Suomen piispa 1385–1412. Muistonsa kunnioittamiseksi pystytetty kotikirkkonsa wierelle 1935. Vehmaan seurakunta.”

Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti F. Elenius ja valmistanut Lehdon Kiviliike. Muistokiven lahjoittivat seurakunnalle maanviljelijä Johannes Amberla ja vuorineuvos Arthur Amberla.

Luokkasodassa menehtyneiden muistomerkki

Muistomerkki on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Sen on suunnitellut Emil Henriksson. Työstön ja konehionnan toteutti Tuokkolan kiviliike ja käsihionnan Jalmar ja Elias Roth. Muistomerkki pystytettiin Vehmaan kirkolle keräysvaroin 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa.

Tohtori Samuel Roosin hautaristi

Samuel Roos (1792–1878) oli filosofian ja lääketieteen tohtori, kääntäjä, kirjailija ja sanaseppo. Hän toimi Kajaanin piirilääkärinä, Rauman kaupungin lääkärinä ja yksityislääkärinä Mynämäellä vuosina 1842–1846 sekä Vehmaalla Soinilan kylässä vuosina 1846–1878. Varsinaisen toimensa ohessa hän kirjoitti kaksiosaisen teoksen ”Kristillinen ja Terveellinen Lasten kasvattaminen”. Hän keksi kymmeniä uudissanoja suomen kieleen – esimerkkeinä näistä mainittakoon maapallo, sähkö, syöpä, lämpömittari, höyrykone…

Seurakunta pystytti Roosin rautaisen hautaristin kirkon kellotapulin lähelle vuonna 1934.

Antti Björkvistin muistokivi

Antti Björkvist (2.11.1741–7.9.1809) oli Vehmaan kappalainen, jonka kunniaksi Vehmaan seurakunta pystytti muistomerkin vuonna 1934.

”Saarnasi v. 1781–1809 tälle seurakunnalle elävällä hengen voimalla parannusta ja syntien anteeksi saamista. Kirjoitti meitä ja meidän lapsiamme varten postillan, -Uskon harjoitus autuuteen ja sai leposijansa tässä kalmistossa vanhurskasten ylösnousemukseen asti.”

Lehdon sukuhaudan enkeliveistos

Veistos on Viitasaaren mustaa graniittia. Sen on valmistanut Lehdon Kiviliike Oy ja muovannut Elis Johannes Hietanen.

Hiski Salomaan hauta

Kangasniemellä 1891 syntynyt Hiski Salomaa (ent. Möttö) muutti 18-vuotiaana Yhdysvaltoihin, missä hän harjoitti äidiltään oppimaansa räätälin ammattia. Hänessä jo lapsena ilmennyt musikaalisuus ja laulujen riimittelytaito veivät hänet esiintymään amerikansuomalaisten tanssipaikoille lukuisiin Amerikan kaupunkeihin aina New Yorkista Seattleen ja Alaskaan asti. Hän kirjoitti laulujensa sanat itse; sävelen hän lainasi yleensä kansanmusiikista.

Omaperäinen laulutyyli ja nokkelat riimitykset toivat Hiskille suurta suosiota. Columbia-yhtiökin kutsui hänet studioonsa ja levytti vuosina 1928–32 kahdeksantoista hänen lauluaan. Sotien jälkeen Hiski tuli Suomessa tunnetuksi etenkin Metsäradio-ohjelman kautta, jossa ”Lännen Lokari” soi tiuhaan.

Yhdysvalloissa Hiski solmi avioliiton Vehmaan Kiikoisista muuttaneen Aini Saaren kanssa ja he perustivat yhdessä räätälinliikkeen. Lomillaan he kävivät useita kertoja synnyinmaassaan asuen pääasiassa Ainin kotona. Kumpikin kuoli Amerikassa, Aini vuonna 1954 ja Hiski vuonna 1957. Heidän tuhkansa on kätketty Saarin sukuhautaan, joka sijaitsee Vehmaan kirkosta länteen johtavan käytävän päässä.

Työn patsas ”kivestä noussut”

Kuvanveistäjä, professori Jussi Vikaisen viimeinen suurteos on kunnianosoitus kotikunnan kivimiehille, viljelijöille ja muille ahertajille. Työ patsas löytyy Vehmaan kunnantalon pihalta, osoitteesta Saarikontie 8.

”Kivi ja multa, Vehmaan kultaa.”

Vehmaan punaisesta graniitista tehdyn patsaan on valmistanut Suomen kiviteollisuus Oy ja työstänyt Olavi Varjonen. Vehmaan kotiseutuyhdistys ja patsastoimikunta pystyttivät patsaan kunnan virastotalon edustalle vuonna 1976.

Olympiavoittaja Albin Stenroosin patsas

Tuntemattomaksi jääneen suunnittelijan patsas on Vehmaan punaista graniittia. Patsaan työstivät hankolaiset kivenhakkaajat Reino Rauhala ja Kullervo Nevala Hangon Oy Granit Ab:n kivestä. Jalustan piikkauksen teki vehmaalainen Frans Halme. Vehmaan kuntalaiset pystyttivät patsaan urheilukentän lähelle.

Albin Stenroosin muistokivi

Olympiavoittajan synnyinkodin pihalla, Vehmaan Saarikkalassa sijaitsee Vehmaan punaisesta graniitista tehty muistokivi. Sen on suunnitellut Kaino Vuori ja valmistanut ja lahjoittanut Suomen Kiviteollisuus Oy. Aloitteen tekijänä ja pystyttäjänä toimi Vehmaan kotiseutuyhdistys vuonna 1970.