Työsuojelu

Maatalousomittajan työ on riskialtista ja terveydelle vaarallista verrattuna muihin ammattiryhmiin. Myös samassa työympäristössä työskenteleviin maanviljelijöihin verrattuna tapaturma- ja sairastavuusluvut ovat hieman suurempia.

Maatalouslomittajille sattuneiden tapaturmien taustalla on ollut useimmiten eläin tai työympäristö. Työperäisistä sairauksista tyypillisimpiä ovat olleet hengitystie-, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä ammatti-ihotaudit. Työympäristön kuormitustekijöiden lisäksi maatalouslomittajan työoloja heikentävät työn jakautuminen kahteen jaksoon päivässä, yksintyöskentely ja työn vastuullisuus. Vastuu maatalouslomittajan työsuojelusta on yhdessä maatalouslomittajan työnjohdolla ja maatalousyrittäjällä.

Maatalouslomittajan työturvallisuutta voidaan parantaa yhteistyössä:

  • Maatalousyrittäjä huolehtii tilan työympäristön, koneiden ja laitteiden turvallisuudesta.
  • Maatalouslomittaja käyttää turvallisia työtapoja ja henkilökohtaisia suojaimia
  • Lomitustoimi huolehtii työolosuhteiden tarkkailusta ja lomittajan koulutuksesta
  • Lomittaja perehdytetään työtehtävään ennen lomitusta lomitustoimen ja maatalousyrittäjän toimesta

Maatalousyrittäjän kannattaa sekä oman ja perheejäsentensä terveyden vuoksi että tilalla vierailevien henkilöiden ja ulkopuolisten työntekijöiden vuoksi pitää tilansa työolosuhteet kunnossa.

Lisää tietoa työturvallisuudesta saat Työsuojelupiireistä, Työturvallisuuskeskuksesta ja Melan työturvallisuustoimistosta.

Työturvallisuuskeskus on julkaissut Maatalouslomituksen työsuojelusta oppaan. Opasta voi tilata Työturvallisuuskeskuksesta.

Lomituspalveluasetus 9 §

Lomitusta edeltävät maatalousyrittäjän toimenpiteet

Maatalousyrittäjän tulee ennen vuosiloman alkamista:

1) tarvittaessa opastaa lomittajaa lomitukseen kuuluvien tehtävien suorittamisessa sekä antaa hänelle ohjeet kotieläinten käsittelyyn liittyvistä erityiskysymyksistä;

2) huolehtia siitä, että maatila lomitustyössä tarvittavine koneineen ja laitteineen täyttää työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset, sekä antaa lomittajalle ohjeet koneiden ja laitteiden käyttämisessä;

3) hankkia maatalousyrityksen tavanomaisen kulutuksen edellyttämät kulutustarvikkeet vuosiloman ajaksi; sekä

4) ilmoittaa lomittajalle, mistä tämä voi tavoittaa hänet tai hänen edustajansa vuosiloman aikana.

Mitä 1 momentissa säädetään vuosilomasta, sovelletaan mahdollisuuksien mukaan myös sijaisapuun.

Työturvallisuus/riskien arviointi tilalla

Työturvallisuuslaki 738/2002

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008        

Erityisen työn teettämisen tilanne eli ns. yhteinen työpaikka syntyy, kun useita työnantajia toimii samalla työpaikalla. Maatalousyrittäjä on tällaisessa tilanteessa ns. määräävässä asemassa oleva työnantaja riippumatta siitä onko hänellä omia työsuhteisia työntekijöitä. Maatalouslomitus on tässä tapauksessa tyypillinen yhteisen työpaikan tilanne. Tällöin työturvallisuuslaki 738/2002 ja sen perusteella annetut säädökset ovat voimassa.

Maatalousyrittäjä on velvollinen selvittämään yhteisen työpaikan määräävään asemaansa perustuen yhteisellä työpaikalla toimiville työpaikalla esiintyvät vaarat, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle.

 Maatalousyrittäjän on järjestelmällisesti selvitettävä ja arvioitava työvälineen turvallisuus ja jos havaitaan työvälineen käytön aiheuttavan haittaa tai vaaraa, on ryhdyttävä haitan tai vaaran poistamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin välittömästi.

Lisäksi on edelleen huolehdittava, että työvälineiden ja –koneiden käytössä, huollossa ja turvallisuuden varmistamisessa noudatetaan valmistajan ohjeita ja mikäli sellaisia ei ole, on ryhdyttävä toimiin ohjeiden laatimiseksi. Ohjeiden tulee olla niiden työntekijöiden saatavilla ja ymmärrettävissä, joita asia koskee.

Työsuojeluasiat

  1. Työturvallisuuslaki muuttui 1.6.2013. 10§:ään tuli lisäys TYÖAJOISTA AIHEUTUVAT HAITTA- JA VAARATEKIJÄT. Perusteena muutokselle on työtapaturmariskin kasvaminen huomattavasti silloin, kun tehdään ylipitkiä päiviä ilman viikkolepoa. Niinpä lomittajalla olisi oltava joka viikossa vähintään 24h vapaata. Tämä aiheuttaa aiempiin käytäntöihin muutoksia, koska emme enää voi teettää yhdellä lomittajalla lomituksia jotka kestävät maanantaista sunnuntaihin. Vaihtoehtoina on käyttää useampaa lomittajaa tai aloittaa lomitukset esim. vasta tiistaista.
  2. Muistutamme myös koneiden ja laitteiden kunnosta ja suojien paikalla olemisesta. Lomittajalla on velvollisuus kieltäytyä töistä, joissa on ilmeinen vaaranpaikka. Lomittajalla on myös ilmoitusvelvollisuus vaaranpaikoista.
  3. Olosuhdekartoitus täytyy tehdä jokaiselle kunnallista lomitusta käyttävälle tilalle vähintään 3 vuoden välein. Kaikki koneet ja laitteet pitää olla kunnossa ja täyttää työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset, minkä lisäksi vuoden 1995 jälkeen hankituista koneista ja laitteista pitää löytyä vaadittu CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus, jonka avulla laitteen valmistaja allekirjoituksellaan vakuuttaa, että kone täyttää kaikki sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset.
  4. Mikäli tilalla olosuhteet, koneet ja laitteet muuttuvat, siitä pitää ilmoittaa lomitustoimeen, jolloin olosuhdekartoitus tullaan tekemään ennen kuin lomittaja on tulossa seuraavan kerran tilalle. Samalla suunnitellaan yhdessä perehdytys lomittajille.
  5. Työnjohtokäyntejä tehdään viikoittain. Myös lomittajien työsuojeluvaltuutettu Terja Mikola 044-787 8845 kiertää tiloilla säännöllisesti.
  6. Tilan velvollisuus on laittaa paikat ja koneet kuntoon. Vaihtoehtona on itse järjestetty lomitus.
  7. Työsuojelu on jatkuvaa. Suurella osalla tiloja asiat ovat hienossa kunnossa, pitäkää tätä yllä! Tavoitteena NOLLA työtapaturmaa!
Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook