Yleistä kunnasta

Vehmaan kunta on perustettu vuonna 1869, se sijaitsee Vakka-Suomen pienoismaakunnan sydämessä, naapurikuntinaan Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki. Kunnan alueella on runsaasti järviä, sekä osa kunnasta rajoittuu mereen.

VEHMAA

Perustamisvuosi: 1869.

Maa pinta-ala: 188,80 neliökilometriä

Vesi pinta-ala: 13,30 neliökilometriä

Asukasluku 31.12.2009: 2400 as.

Tuloveroprosentti vuodelle 2010: 20,50%
 

Kiinteistöveroprosentti:

• yleinen: 0,80%
• vakituinen asuin rakennus: 0,40%
• muut asuinrakennukset: 0,95
  

Vehmas vaihteleva luonto.

Pitäjän luonto on vaihtelevaa, usein toisinaan jyrkät, toisinaan kaltevat kalliomäet, entiset saaret, nousevat savipohjaisista viljelyslaaksoista, jotka esihistoriallisena aikana, osaksi myöhemminkin, ovat olleet merenlahtia ja salmia. Pitäjän kaakkois-ääriltä, Mynämäen lähettyviltä, sen itäistä ja pohjoista reunaa kiertäen, maasto on korkeahkoa, maaperä usein kivikkoista aina pitäjän entisen kappelin Lokalahden luoteiskulmille.
Etelästä päin Mynämäenlahden puolelta pitäjän länsiosaan pistää pitkälle kapea, jokimainen, ruohikkorantainen merenlahti, Vehmassalmi, joka päättyy kahteen haarautumaan, isoon Himoisten ja Viiaisten salmeen.
Salmi on ensimmäisen ja toisen vuosituhannen vaihteessa meren salmena ulottunut Haapalanjärveä, Ahmasvettä ja Saunavettä myöten Tuuranveteen. Vehmaan Putanjoki muodosti leveän putaan, joka Putan kylän kohdalta alkaen kiersi Putan Kiikoisten, Salon ja nykyisen Pappilan alueen, jotka silloin olivat saaria, sekä toisen, joka ulottui Ennyisten kylän kohdalle.


Vehmas Vehmaampi Vehmaa

Vehmaan nimestä on eri arveluja. Vehmaa voi olla genitiivi, sanotaan:

lehti lankee vehmaalle.

Vehmane= hyvä, miellyttävä. Vehmaa merkitsee myöskin vesiperäistä lehtimetsää, viljeltyjä alavia vainioita. Viimeksi mainittu merkitys näyttäisi luonnollisimmin antaneen pitäjälle nimen. Siitä olisi ruotsinkielinen Vemo yksinkertaisesti johdettavissa. Ruotsinkielisissä –mo loppuisissa nimissä on suomenkielisenä juurena usein –maa

Sen jälkeen kuin Lokalahti lopullisesti erosi Vehmaasta, on Vehmaa muodostunut mannerpitäjäksi, joka on kuitenkin merenrannan kosketuksessa, Mynämäen lahden ja Vehmassalmen kohdalla. Pitäjän länsiosassa vuoriperusta on rapakiveä, muualla graniittia tai kiillegneissiä. Maanpintaa on nimitetty vuori tasangoksi, jonka kuitenkin useat luoteesta kaakkoon suuntautuvat laaksot katkaisevat. Lisäksi on poikittaislaaksoja ja laaksojen välissä tasanteita. Nämä laaksot ovat ilmeisesti entisiä meren lahtia tai salmia, jotka rantaviivan siirtymisen johdosta ovat jääneet kuivaksi maaksi. Maanlaatu on graniittia, moreenia, savea ja hiesua.

Sivu päivitetty 2.7.2010